Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry

Koulutuksella saa aikaan kestävää kehitystä – 2013/3

tamaKolmekymmentä vuotta. Satoja – ellei tuhat tai pari – koululaisia. Oppimisen iloa. Peruskoulun ja lukion päättämisiä. Lukuisia kummeja. Taloudellista tukea. Valokuvia, todistuksia, joulutervehdyksiä, kirjeenvaihtoa. Kummien rekrytointia, tiedotusta ja tapaamisia. Sitä ja paljon muuta on sisältynyt Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n (KLK) kummilapsitoimintaan vuosikymmenten aikana. Ja sisältyy yhä ja tulevaisuudessa.

Kolmessakymmenessä vuodessa maailma on muuttunut paljon. Mm. tietotekniikka on tuonut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös koulutuksen saralle. Kehitysmaatkin ovat päässeet osallisiksi sen tuomista monipuolisista toimintaedellytyksistä – tosin vain suurten kaupunkien paremmissa oppilaitoksissa. Mutta myös maaseudulla ja kaupunkien slummialueilla yhä suurempi määrä lapsia on päässyt peruskoulutuksen piiriin.

Yhä miljoonia lapsia vailla koulutusta

ToissaViimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana (1990 – 2010) kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jäävien lasten määrä maailmassa on pudonnut 41 % eli 105 miljoonasta 61 miljoonaan. Pudotus on melkoinen! Kehitys on kuitenkin pysähtynyt vuoden 2008 jälkeen.[1] Koulukummitoiminnalle on siis yhä runsaasti tarvetta – kyseessä on sentään yksitoista kertaa Suomen asukasmäärän verran lapsia.

– KLK:n johtokunta näkee omassa kummitoiminnassamme edelleen tärkeimmäksi lasten koulutuksen tukemisen, vaikka muitakin hyviä auttamistapoja on paljon ja niitä meiltäkin kysytään silloin tällöin. Koulutuksella saadaan aikaan kestävää kehitystä sekä yhteisöihin, joissa lapset elävät, että ajan myötä koko yhteiskuntaan, toteaa KLK:n johtokunnan puheenjohtaja Pirjo Knuuttila.

– Olemme erittäin iloisia ja tyytyväisiä siitä, että voimme olla mukana tässä työssä ja vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin siellä, missä tarve on suuri.

Knuuttila puhuu kokemuksesta. Työskennellessään Nepalissa 1990 – 2000-luvuilla hän toimi KLK:n yhteyshenkilönä ja näki paikan päällä koulutuksen tuoman muutoksen lasten ja perheiden elämässä.

Yhteistyötä

Nykyisin KLK:lla on kohdemaissa yhteistyökumppaneina paikallisia kristillisiä kansalaisjärjestöjä, jotka tuntevat hyvin maansa ja paikkakuntansa olosuhteet, tarpeet ja yhteistyökanavat. Yhteistyökumppanit valitsevat koulutustuen piiriin otettavat lapset ja hoitavat kummituen perille. Useimpien yhteistyöjärjestöjen sosiaalinen työ ulottuu köyhyyden poistamiseen myös terveydenhuollon, työtoiminnan, aikuiskoulutuksen, asennekasvatuksen ja henkisen ja hengellisen tukemisen kautta.

Hankekummius laajentaa mahdollisuuksia

Viime vuonna KLK tarjosi ensi kertaa mahdollisuuden nk. hankekummiuteen. Niille, jotka henkilökohtaisen kummilapsen kannattamisen sijaan haluavat tukea lasten koulutusta yleisemmällä tasolla, avautui tilaisuus osallistua Orpolasten kouluruokailuhankkeen tukemiseen Kiinan maanjäristysalueella Yushussa. Orpolapsille tarjotaan koulupäivinä kolme ateriaa ja lisäksi tukiopetusta kaksituntisen ruokailutauon aikana. Hankkeeseen osallistuneiden lasten terveys on selvästi kohentunut ja koulumenestys parantunut.

Tänä vuonna hankekummikohteita tulee lisää. Ecuadorissa Viidakkoalueen alkuperäiskansojen erityislasten koulutushankkeessa tavoitteena on taata erityislapsille koulupaikka joko erityisluokassa tai integroituina normaaliluokkaan. Hankkeessa on jo mukana 35 koulua, mutta kaksikielisen opetusviraston kaikki 120 koulua aiotaan saada erityisopetuksen piiriin.

Erityisoppilaita on nyt noin 250 ja heitä tulee koko ajan lisää. Kummituki käytetään koulumateriaalin hankkimiseen lapsille, sillä valtio ei sitä juuri tarjoa ja erityismateriaalit ovat kalliita, joten vanhempien on mahdotonta niitä hankkia.

TytotKolmas hanke on viljelyksillä kausityöläisinä työskentelevien vanhempien lapsille perustettu alakoulu Länsi-Bengalissa, Intiassa. Koulussa on 130 oppilasta esikoululaisista neljäsluokkalaisiin. Kummituki kattaa koulumaksut, -tarvikkeet ja -puvut.

Hankekummiuden etuna on, että samalla kannatussummalla pystytään auttamaan suurempaa joukkoa lapsia ja näin vaikuttamaan laajemmalti. Yksilökummius säilyy silti toiminnassa mukana, sillä sen vahvuutena on lapsen yksilökohtaisten tarpeiden huomioon ottaminen ja kummin mahdollisuus henkilökohtaiseen kontaktiin kummilapsen kanssa.

Yksittäisiä hankkeita

Tähän saakka olemme tukeneet Nepalissa kaupungeissa koulua käyviä ja kouluasuntoloissa asuvia lapsia. Paikalliset yhteistyökumppanit haluavat kehittää myös syrjäkylien kouluja, jotta kaikkien lasten ei tarvitsisi muuttaa kylistä kauaksi pois kotoaan saadakseen tasokasta opetusta. Kyläkoulujen kehittämishankkeessa on kouluja Koillis-Nepalin lhomi-kansanryhmän syrjäiseltä vuoristoalueelta ja Pokharan ympäristön äärimmäisen köyhistä maaseutukylistä. Koulutustuella hankitaan kouluihin opetus- ja harrastusvälineitä ja opiskelumateriaaleja.

Pokharassa Children Development Projectin ylläpitämä koululaisasuntola on tähän saakka toiminut vuokratiloissa. Se on kuitenkin osoittautunut hankalaksi, sillä asuntolan on aina etsittävät uudet tilat, kun vuokranantaja päättää irtisanoa vuokrasopimuksen. CDP onkin päättänyt rakentaa omat tilat lasten koulunkäynnin turvaamiseksi. Tontti on valmiina ja varat yhden kerroksen rakentamiseksi jo koossa. Rakennukseen tarvitaan kuitenkin toinen kerros (lapsia asuntolaan tulee n. 20).

Pirjo Kuosmanen

Palaa

————

[1] http://www.uis.unesco.org/Education/Pages/reaching-oosc.asp